Oon sopinut tänään tapaamisia mutta en ehkä jaksa. Koitan jaksaa pestä pyykkiä, muuten ei oo mitään päällepantavaa.
Järkyttävä läskiahistus. Tekis mieli lähtee jumppaamaan mutta en jaksa. Ja ahistaa mennä salille kun pelkään että kaikki kattoo miten paskassa kunnossa oon. Ja siellä on sitäpaitsi yks kuumis töissä niin en haluu nolata itteeni. Vähän ehkä fucked up ajattelutapa, i know.
Näin unta, että kaivoin itelleni hautakuopan, johon menin alasti. Sitten äiti sano, että "laita vaatteet." Vastasin, että maatuu nopeammin ilman niitä. :D
Haluaisin tavarasta eroon. Tekis mieli tehdä inventaario kaikesta ja pistää tavarat kiertoon. Jännää miten samalla pidän "runsaasta" ja kodikkaasta sisustuksesta (vs. valkonen steriili hyi), mutta silti tavarat ahdistaa. Ehkä koska ne on mun? Ja ajattelen sitä työmäärää mikä joskus tulee vastaan kun tästä kämpästä lähden. Hah
En osaa lopettaa K:n kanssa tekstailua. Toisaalta, miksi ehkä tarvitsisi? En kuitenkaan halua nähdä, enkä sillätavoin varsinaisesti ikävöi. Toisaalta odotan, että sillä syttyis jotkut lamput päähän ja se tajuais mitä tarvitsen. Vittu miten ärsyttävää olla nainen joka ei voi sanoa mitä haluaa ja kaipaa. Ei jeesus. Ihan saan ilmeisesti itseäni tästä syyttää.
Varasin ajan ensiviikolle pilatekseen. Vähän jännittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti