tiistai 3. helmikuuta 2015

Jengalla osastolla

Juuh tuota noin.

Siihenhän se sitten meni. Lähti vähän käsistä nää meikän sekoilut niin menin P3 hetkeksi rauhottumaan. Teki kyllä ihan hyvää. Oon kyllä vieläkin niin doupeissa etten oo muuta tehnytkään kun nukkunut, mutta ainakaan ei tee mieli tappaa itseäni enää.

Ruoka tosin tuntuu taas hankalalta, osastolla pystyin syömään ihan ok.

Taisipa mennä samalla myös opiskelut nyt taas tältä keväältä, pitää käydä selvittämässä.
Enkä saa nyt kelalta rahaa, pitää käydä sielläkin. Ahdistaaaaaa. En halua puhua kenellekkään. Miksei kukaan voi vaan aistia mitä haluaisin sanoa <3__<3 se olis ihanaa.

Oonkohan ihan idiootti jos lopettaisin puhumisen kokonaan. Turha kysymys, olen. Mutta oon miettinyt tota jo pari päivää. Tosin oon siis miettinyt sitä siksi, etten vaan ihan oikeesti jaksa puhua, en siksi että haluaisin ärsyttää muita.

Keksin asioita mitä haluaisin tehdä! Haluan tehdä palapelin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti